sunnuntai 6. elokuuta 2017

Aloittelijana salilla tekemäni virheet ja mitä niistä opin

Jokainen meistä on joskus ollut kuntosalilla aloittelija ja tehnyt vähän pöhköjä juttuja treenaamiseen liittyen. Tai ainakin mä olen tehnyt. Tähän postaukseen olen koonnut virheitä, joita itse olen tehnyt salilla ja mitä olen niistä oppinut.

Erityisesti haluan tällä postauksella osoittaa tukeni saliharrastusta aloitteleville. Siinä ei ole mitään hävettävää olla tietämätön ja tehdä virheitä. Virheistä oppii ja omia virheitämme jakamalla muutkin voivat oppia! 😋

2013-2015 kehitys junnasi todella pahasti, mutta jossain välissä sitä on alettu tehdä jotain oikein!

Virhe 1: En ole kehdannut tai uskaltanut pyytää apua laitteen käytössä tai säädöissä.
Oli kyseessä sitten tavallista haastavampi selkäpenkki usean säätöruuvin kanssa tai avustava leuanvetolaite, niin vältin viimeiseen asti avun kysymistä laitteen käytössä. Ja mitäpä muutakaan tästä seurasi, kun vipujen väliin jääneitä sormia ja hukkaan heitettyä treeniaikaa akwardin ihmettelyn muodossa.

Nykyään olen opetellut pyytämään apua. Se ei ole mikään heikkous tai häpeämisen paikka. "Anteeksi, sä teit tässä äsken, niin tiedätkö miten tätä penkkiä säädetään?" on aivan asiallinen kysymys kanssatreenaajalta. Tai jos kynnys on todella suuri, niin salin henkilökunta on sitä varten, että he voivat auttaa. Olen itse monesti neuvonut kysymättä henkilöä, jonka olen nähnyt useamman minuutin kamppailevan jonkun laitteen käytön kanssa. Kuntosalilla työskennelleenä asiakkaiden kysymykset salilaitteista olivat myös aina tervetulleita.

Virhe 2: Kropan epätasapuolinen treenaaminen
Melkein hävettää myöntää, mutta olen laiminlyönyt jalkojen treenaamisen todella monta vuotta. Samoin olkapäiden treenaaminen oli musta niin inhottavaa, että niiden treenaaminen jäi monesti vähemmälle. Rintatreenitkin ovat vaihtelevasti olleen kokonaan pois pelistä, koska "eihän naisen tarvii treenaa rintaa" 🙈

Onneksi olen saanut järkeä päähän ja ymmärtänyt, että lihastasapaino on ihan jees. Vaikka joku lihasryhmä on ikävämpi treenata kuin toinen, niin se ei ole mikään syy jättää sen vahvistamista vähemmälle. Vähän kyllä nykyään harmittaa, kun olkapäät ovat vieläkin esimerkiksi selkää jäljessä. 

Virhe 3: "Litteän ja timmin vatsan saa tekemällä ihan hitosti vatsalihaksia"
Mulla oli jossain vaiheessa aivan älytön pakkomielle six packkiin. Sellainen oli saatava, ja väänsinkin monta kertaa viikossa treenin päätteeksi keskivartalo hapoilla vatsalihasliikkeitä.

Osittain uskomukseni onkin totta, sillä kyllähän erityisesti syvien vatsalihasten vahvistaminen vaikuttaa siihen vatsan pömpötykseen. Mutta vatsalihasten näkymiseen vaikuttaa niin moni muukin asia kuin se vastarutistusten äheltäminen. Suuressa osassa ovat myös rasvaprosentti ja genetiikka, eli millaisen vatsalihasten anatomian olet perinyt. Ja haluan vielä muistuttaa, että paikallista rasvanpolttoa ei ole olemassa, eli vatsalihasliikkeiden tekeminen ei edesauta rasvan palamista erityisesti vatsan seudulta.

Virhe 4: Liian isoilla painoilla treenaaminen
Aloittelijana runttasin esimerkiksi hauiskääntöjä aivan liian isoilla painoilla siihen nähden, että työ olisi pysynyt koko ajan hauiksella. Muttakun se oli niiiin kivaa tehdä isommilla painoilla kuin muut naiset ja tuntea olevansa vahva. Ja samalla tietysti voittaa ne edellisen treenin toistomäärät. Liian isoja painoja näkeekin erityisesti tällaisissa pienissä liikkeissä, joissa liian suuret kuormat ei aiheuta varsinaista vaaraa.

Kyllä on menneet treenit paljon paremmin perille, kun on valinnut painot sen mukaan, mitä oikealla tekniikalla jaksaa tehdä.

Virhe 5: Liian pienillä painoilla treenaaminen
Samalla viikolla saatoin vääntää hauista aivan liian suurilla painoilla ja toisaalta tehdä jalkaprässiä aivan liian pienillä. Suurempi liike oli jotenkin pelottavampi, eikä siihen uskaltanut laittaa niin paljon painoja, kun millä olisi oikeasti jaksanut tehdä.

Suurien painojen pelosta pääsi eroon pyytämällä jotakin varmistamaan sarjaa. Se joku voi olla kaveri tai satunnainen treenaaja. Ja muutaman kerran jäin yksinkin sinne prässin alle, mutta se vaan opetti, että kyllähän sieltä pois silti pääsee, vaikka tekisi failureen asti. Ja hei tämä riippuu sitten prässistä, eli kokeilkaa ensin tyhjällä kelkalla pääsettekö pois 🙈

Virhe 6: Liian vähäinen ravinto
Tavoittelin lihaksikasta ja urheilullista kroppaa, mutta söin aivan liian vähän. Selittelin itselleni, että laihdutan vielä ihan vähän (kiinteydyn), ja sitten voin syödä kunnolla. Liian vähäinen ravinto aiheuttikin sitten väsymystä, kiukkuisuutta, päänsärkyjä, heikotusta ja yleistä jaksamattomuutta. Ja varmaan sanomattakin selvää, että ei siinä paljon kehitystä tule.

Motivaatio, jaksaminen ja kehitys ovat nousseet aivan uudelle tasolle riittävän syömisen myötä. Älkää siis pelätkö painon nousua!

Virhe 7: Liian pitkäkestoiset treenit
Puoli tuntia aerobista treenin alkuun, puolitoista tuntia salitreeniä aivan liian tehottomasti ja pitkillä palautuksilla sekä vielä puoli tuntia aerobista treenin loppuun. Ei mitään järkeä lihaksen kasvatuksen kannalta.

Nykyään pyrin siihen, että treenin työosuus kestää noin tunnin. Kovaa treenamalla tunnissa ehtii saamaan aivan riittävän kasvuärsykkeen useammallekin lihasryhmälle. Ylitreenaaminen ei tuo sen enempää lihaskasvua, vaan pitkittää katabolista ajanjaksoa. Parempi on siis treenata sopivasti ja lähteä kotiin syömään ja palautumaan. 

Virhe 8: Oikeanlaisen lämmittelyn laiminlyöminen
Kuten aiemmassa kerroin, ennen mun lämmittely oli lähinnä crosstrainerillä, tai jollain muulla cardiolaitteella hinkuttamista. Kärsin milloin mistäkin kiputiloista treenin aikana, ja juuri esimerkiksi jo mainittujen olkapäiden treenaaminen oli todella ikävää huonon lämmittelyn takia.

Nykyään mun lämmittelyrutiini on täysin erilainen. Rutiiniini kuuluu monipuolista kehon availua, liikkuvuusharjoitteita, keppijumppaa ja kehonpainojumppaa. Näin koen saavani koko kehon, ja erityisesti tukilihakset, aktivoitua.

Virhe 9: Liian väsyneenä treenaaminen
Omistautuneisuus ja säännönmukaisuus ovat toki saliharjoittelussa tärkeitä, mutta joskus olen ottanut tämän touhun kieltämättä vähän liian vakavasti, nimittäin treenejä ei skipattu, vaikka univelka olisi ollut millainen. Tulos: Itku kurkussa vedetyt treenit, joissa mikään ei onnistu ja kaikki rauta painaa liikaa.

Nykyään jos nukun liian vähän, mulle on ihan itsestäänselvyys, että salille ei ole asiaa. Liian vähäisillä unilla ei edellisistä treeneistä palautuminen ole mitenkään taattu ja pidempään jatkuva alipalautuminen ei tiedä hyvää terveyden tai kehityksen kannalta.

Tässä listatut virheet olivat ehkä suurimpia treenifilosofisia virheitäni, jotka ovat omalta osaltaan estäneet kehitystäni. Lisäksi sitä on varmasti tullut tehtyä vaikka minkälaisia pikkumokia, tuleepa sellainenkin mieleen, kun yritin kantaa useampaa käsipainoa sylissäni paikasta toiseen. Ei olisi kannattanut, nimittäin jäi vatsanahka väliin senverran ikävästi, että mahassani on vieläkin arpi muistuttamassa, millainen pala siitä lohkesi tuolloin irti 😅

Vaikka monta sudenkuoppaa olenkin ylittänyt, on treenaamiseni nykyäänkin jatkuvaa oppimista. Yritän kyseenalaistaa omaa tekemistäni mahdollisimman usein ja miettiä, miksi teen asioita niinkuin teen. Voisinko tehdä paremmin? Järkevämmin? Tehokkaammin? Vähemmällä vaivalla? En usko olevani aina oikeassa ja hyvin perustein olen valmis muuttamaan asioita omassa tekemisessäni.

Blogin voi laittaa seurantaan oikean reunan painikkeista! Ylempää löytyvät myös someni, jossa jaan treenaamisen, fyysisen- ja psyykkisen hyvinvoinnin ja ihanan koiramme ympärillä pyörivää elämääni

💋💋💋

Tässä myös muutama muu treeniaiheinen postaukseni 💦
15 liikkeen koko kropan mökkitreeni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti